Koiran kotihoito-ohje
äkillisen ripulin hoitoon
Äkillinen eli akuutti ripuli on yleinen koirien vaiva ja useimmiten parannettavissa kotihoidolla. Joskus ripuliin voi liittyä myös oksentelua. Yleisimpiä aiheuttajia ovat pilaantuneen tai koiralle muuten sopimattoman ruoan syöminen, stressi (esim. elinympäristön muutokset), tarttuvat taudit ja etenkin pennuilla sisäloiset eli madot. Myös äkilliset ruokinnan muutokset voivat aiheuttaa ripulia. Koiran maha toimii parhaiten tutulla ruokinnalla eikä koira yleensä kaipaa niin suurta vaihtelua ruoassaan kuin ihmiset.
Tarttuvan taudin varalta koira ja sen eritteet tulee pitää erossa muista koirista, kunnes se on täysin parantunut.
Milloin eläinlääkäriin?
Jos koiralla havaitaan jotain seuraavista tai muuten olet huolestunut koiran terveydentilasta:
oksentaa myös veden (yli 12 tuntia)
koira ei halua syödä mitään (yli 12 tuntia)
koiralla on kuumetta (peräsuolesta mitattu lämpö yli 39 °C)
oksennuksessa tai ripulissa on runsaasti verta
koira ei jaksa liikkua tai vaikuttaa kivuliaalta
Eläinlääkäriin on syytä olla yhteydessä aina, jos oireet jatkuvat yli 3 vuorokautta, vaikka ne olisivat lieviä.
Ruokinta
Jos koira on oksentanut, odotetaan 6–8 tuntia ennen ruokinnan aloittamista. Jos ruoka pysyy sisällä eikä syöminen aiheuta ripulia, voi ruokintaa jatkaa ilman paastoa. Nykytietämyksen mukaan suolisto toipuu nopeammin saadessaan tasaisesti pieniä määriä helposti sulavaa ravintoa. Rajussa ripulissa eläinlääkäri saattaa joskus suositella 24 tunnin paastoa perusterveille aikuisille koirille. Pennuille, muuten sairaille tai vanhoille paaston pituus on enintään 12 tuntia. Paaston aikana tulee kuitenkin huolehtia nesteensaannista.
Juominen
Koiran nesteen perustarve on noin 0,5 dl/kg/vrk. Esim. 10 kg painoinen koira tarvitsee vuorokaudessa vähintään 5 dl nestettä. Tähän lisätään silmämääräisesti arvioiden oksennuksen ja/tai ripulin mukana menetetyt nesteet. Jos koiraa on nesteytetty klinikalla, on kyseisen vuorokauden nestetarve taas vastaavasti pienempi. Jos koira ei juo itse, on sitä juotettava esim. ruiskulla. Vuorokauden nestetarve tulee antaa pienissä erissä muutaman tunnin välein. Sopiva määrä kerralla on noin 1 dl nestettä 10 painokiloa kohti 2–3 tunnin välein vähintään 5 kertaa päivässä. Nesteenä voi antaa veden sijasta myös riisin, lihan tai kanan keitinlientä tai elektrolyyttiliuosta (Aptus Nutrisal, apteekista ilman reseptiä).
Mitä ruoaksi?
Ruoan tulee olla helposti sulavaa ja vähärasvaista. Yleisimmin käytetään keitettyä riisiä, johon voi lisätä pieniä määriä raejuustoa tai keittämällä kypsennettyä vähärasvaista naudanlihaa, kanaa, kalkkunaa tai seitä. Riisin sijaan voi käyttää myös keitettyä perunaa. Vaihtoehtoisesti on olemassa ruoansulatushäiriöiden hoitoon tarkoitettuja valmisruokia. Muita kuivanappuloita ja koiranmakkaraa tulee välttää. Ripulin aikana kokonaan kiellettyjä ovat luut ja rustot, sisäelimet, sekä rasvaiset tai maustetut ruoat.
Miten ruokitaan?
Ruokaa annetaan aluksi pieniä määriä kerrallaan muutaman kerran päivässä. Sopiva määrä on noin 1 dl/10 kg 2–3 tunnin välein. Oireiden lievittyessä annoskokoa kasvatetaan vähitellen. On tavallista, että koira voi olla parikin päivää ulostamatta ripulin jälkeen. Tämä ei tarkoita ummetusta vaan suolisto vain on päässyt täysin tyhjäksi ripulin takia. Kun koira on vähintään vuorokauden ajan ulostanut normaalia kiinteää ulostetta, voidaan aloittaa paluu normaaliruokintaan sekoittamalla koiran omaa ruokaa riisiseoksen tai valmisruoan joukkoon. Ensimmäisenä päivänä korvataan 1/4 annoksesta omalla ruoalla, seuraavana päivänä 2/4 ja niin edelleen. Jos oireet palaavat, siirrytään takaisin riisiseokseen tai valmisruokaan vielä 5 pv ajaksi. Tämän jälkeen paluuyritys normaaliruokaan aloitetaan uudelleen. Jos oireet jälleen uusivat, ota yhteys eläinlääkäriin.
Tukihoito
Apteekista ja eläinklinikoilta on saatavilla useita reseptivapaita valmisteita ripulin hoitoon. Tuotteet voidaan jaotella seuraavasti:
Ulostetta kiinteyttävät pektiiniä sisältävät valmisteet: esim. Inupekt Forte, Aptus Attapectin, Canikur (tabl)
Maitohappobakteeri- ja yhdistelmävalmisteet auttavat suoliston mikrobitasapainon palauttamisessa: esim. Biobak, Canikur Pro (tahna), Promax (tahna), Stomax (jauhe), Enteromicro Pasta, Enteromicro tabletit, Aptus Tehobakt (jauhe), Diarsanyl oraalipasta
Nestetasapainon korjaamiseen: Aptus Nutrisal – juomaveteen sekoitettava elektrolyyttijauhe, Oralade nesteytysjuoma
Ruoka-aine allergia
– koira ja kissa
Ruoka-aineallergialla tarkoitetaan elimistön yliherkkyyttä yhdelle tai useammalle ruoka-aineelle. Normaalisti elimistön puolustusjärjestelmän eli immuunijärjestelmän tehtävä on tuhota elimistöön tunkeutuneita taudinaiheuttajia kuten bakteereita ja viruksia. Allergiaksi kutsutaan tilaa, jossa immuunijärjestelmä hyökkää harmittomia kohteita (allergeeneja) vastaan.
Allergioiden lisääntyminen viime vuosikymmeninä niin ihmisten kuin eläinten keskuudessa saattaa liittyä hygieenisempiin elintapoihin ja sairastelun vähenemiseen. Allergiataipumuksen tiedetään myös periytyvän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pentu sairastuisi välttämättä juuri vehnäallergiaan, jos sen emä on sitä sairastanut.
Useimmiten allergisen reaktion laukaisija eli allergeeni on proteiini, mutta myös hiilihydraatit, rasvat ja ravintolisät voivat sisältää allergeeneja. Tavallisimpia allergian aiheuttajia ovat nauta, sika, kana, kala, vehnä ja maitotuotteet, mutta mille tahansa ruoka-aineelle voi allergisoitua. Eläin on voinut syödä samaa ruokaa jopa vuosia ennen allergian kehittymistä. Allergian kehittyminen vaatii aina aiemman altistuksen eli sellaiselle ruoka-aineelle ei voi olla allerginen, jota ei ole koskaan syönyt.
Ruoka-aineallergia EI aiheudu tietynmerkkisen ruoan syöttämisestä eikä ruokinnan muutoksesta. Myös vain korkealaatuisia raaka-aineita sisältävät valmisruoat, kotiruoat ja erikoisruokavaliot, kuten raakaruokinta, sisältävät mahdollisia allergeeneja.
Ruoka-aineallergia voi puhjeta iästä, rodusta ja sukupuolesta riippumatta ja samalla yksilöllä voi olla yksi tai useampi ruoka-aine, jolle se on allerginen.
Miten ruoka-aineallergia oireilee?
Pääosin ruoka-aineallergikot kärsivät kutinasta ja/tai ruoansulatuskanavan oireista.
Kutina ilmenee pakonomaisena ja jatkuvana ihon nuolemisena, hieromisena, puremisena ja/tai raapimisena. Näiden seurauksena voidaan havaita karvanlähtöä sekä ihon punoitusta ja turvotusta. Lopulta iho menee rikki ja tulehtuu. Myös korvatulehdukset ovat tavallisia. Tulehtunut korva tai iho voi haista, märkiä tai hilseillä ja on usein kosketusarka. Tällöin on syytä ottaa yhteys eläinlääkäriin. Kutinaa voi esiintyä missä tahansa, mutta tavallisimmin korvien, naaman, tassujen, kyynärtaipeiden, kainaloiden ja nivusten alueella.
Ruoansulatuskanavan oireita esiintyy 25–50% ruoka-aineallergikoista. Näillä tavataan ripulia, lisääntyneitä suolen liikkeitä, ilmavaivoja ja limaa ulosteissa.
Miten ruoka-aineallergia todetaan?
Ruoka-aineallergian toteamiseksi ei ole olemassa luotettavaa veri- tai ihotestiä. Myöskään vaihtaminen ruokaa yhdestä merkistä toiseen ei ole luotettava keino, vaikka joskus oireet saattavat siten hävitä. Ruoka-aineallergian toteamiseksi on kehitetty niin kutsuttu eliminaatiodieetti ja sen lopuksi tehtävät ruoka-ainekokeilut.
Eliminaatiodieetti tarkoittaa ruokavalion muutosta, jonka avulla pyritään poistamaan eläimen ruokavaliosta kaikki mahdolliset allergeenit. Immuunijärjestelmä päästetään ikään kuin lepotilaan, jolloin myös oireiden pitäisi hävitä. Tämän jälkeen ruoka-ainekokeilujen avulla selvitetään mitkä ruoka-aineet laukaisevat eläimessä allergisen reaktion. Oireiden palaaminen tiettyjen ruokien syöttämisen myötä vahvistaa diagnoosin. Selvityksen perusteella voidaan valita lopulta eläimelle sopiva ruokavalio.
Miten ruoka-aineallergiaa hoidetaan?
Ruoka-aineallergiaa ei voida parantaa, vaan hoito perustuu todettujen allergeenien välttämiseen eli sopivan ruokavalion noudattamiseen.
Lisäksi on tärkeää hoitaa oireen mukaisesti allergian seurauksia eli kutinaa, iho- ja korvatulehduksia sekä mahdollisia ruoansulatuskanavan oireita. Lievissä ja akuuteissa tapauksissa kutinaa voi yrittää vähentää kutinaa lievittävällä shampoolla tai paikallissuihkeilla. Jos korvat kutisevat ja niissä on näkyvää eritettä, puhdistetaan korvat miedolla eläinten korvienpuhdistusaineella (apteekista ja klinikalta ilman reseptiä). Aktiivisuuden lisääminen vähentää myös kutinaa eli annetaan eläimelle muuta ajateltavaa (enemmän lenkitystä ja leikitystä). Tärkeintä on tietysti yrittää keksiä, mistä eläin sai allergiaa aiheuttavaa ruokaa ja estää tämän toistuminen. Jos oireet eivät helpota muutamassa päivässä tai etenevät iho- tai korvatulehduksen tasolle, on syytä ottaa yhteys eläinlääkäriin.
Kotihoito-ohje
eliminaatiodieetti – koira ja kissa
Eläinlääkäri on suositellut lemmikillesi eliminaatiodieettiä ruoka-aineallergiaepäilyn vuoksi. Tämän ruokintakokeilun avulla selvitetään siis johtuvatko lemmikkisi oireet ruoka-aineallergiasta ja mitä ruoka-aineita eläin voi jatkossa turvallisesti syödä.
Eliminaatiodieetin osuus kestää 8 viikkoa. Sen jälkeen tehtävät ruoka-ainekokeilut kestävät kunkin ruoka-aineen osalta noin viikon. Kokonaiskesto siis riippuu valittavien ruoka-aineiden määrästä. Testata kannattaa ainakin ne ruoka-aineet, joille eläimen epäilee olevan allerginen sekä joukko ruoka-aineita joita mahdollisesti tulevaisuudessa haluasi eläimelle syöttää. Tulosten perusteella voidaan valita joko valmis- tai kotiruoka, joka eläimelle sopii.
Ennen eliminaatiodieetin aloittamista tulee hoitaa lääkitystä vaativat korva- ja ihotulehdukset kuntoon. Jos ihossa on bakteeri- tai hiivainfektio, ei ruokinnan muutos tule poistamaan oireita. Kutina tai lievä ihon punoitus ei kuitenkaan ole este eliminaatiodieetin aloittamiselle. Varmimmin asia selviää eläinlääkärin tarkastuksessa.
Eliminaatiodieetti
Kesto 8 viikkoa. Jos lemmikillesi on aloitettu antibioottikuuri, korvatipat tai muu lääkitys, voidaan ruokinnan muutos tehdä jo lääkekuurien aikana. Eliminaatiodieetti lasketaan kuitenkin alkavaksi vasta, kun iho on kunnossa ja lääkitykset lopetettu.
Ruoka vaihdetaan vain ja ainoastaan yhteen eläinlääkärin kanssa valittuun ruokaan. Tämä voi olla teollisesti valmistettu koiran täysruoka tai kotiruoka. Siirtyminen uuteen ruokaan, kuten ruokinnan muutokset aina, tulee tehdä vähitellen muutaman päivän kuluessa. Liian nopea ruokinnan muutos voi aiheuttaa ripulia.
Kotiruoka saa sisältää vain yhtä proteiinilähdettä (eli lihaa/siipikarjaa/kalaa) ja yhtä hiilihydraattilähdettä (jotain viljaa, esim. riisi, ohra tai perunaa). Kotiruokaan valittavien ruoka-aineiden tulee olla sellaisia joita eläin ei ole koskaan aiemmin syönyt. Vaikka eliminaatiodieettiin kelpaava kotiruoka on melko yksipuolista, yleensä 8 vkon aikana ei ehdi kehittyä puutostiloja. Kasvavassa iässä olevat, tiineet ja muuten sairaat yksilöt ovat riskiryhmää, mutta näille ei yleensä suositella eliminaatiodieettiä muutenkaan.
Teollisissa koiran ruoissa voidaan valita joko hydrolysoitu ruoka tai yhden proteiinilähteen ja yhden hiilihydraattilähteen ruoka. Hydrolysoitu ruoka tarkoittaa, että ruoan sisältämät ruoka-aineet on pilkottu niin pieniksi, ettei elimistön immuunijärjestelmä enää tunnista niitä.
Hydrolysoituja valmisruokia: Royal Canin Hypoallergenic (kissa ja koira), Royal Canin Anallergenic (koira), Hill´s z/d (kissa ja koira), Trovet Regulator
Yhden proteiinilähteen ja yhden hiilihydraattilähteen ruokia: Royal Canin Sensitivity Control, Hill´s d/d, Trovet peura-peruna, Trovet kani-riisi, Trovet lammas-riisi
Eliminaatiodieetin tulos
Eliminaatiodieetin päätyttyä soita tuloksesta eläinlääkärillesi, oli se mikä tahansa. Meistä on aina mukava kuulla potilaan voinnista sekä antaa tarvittaessa lisäneuvoja.
Jos oireet ovat hävinneet, siirrytään ruoka-ainekokeiluihin.
Jos eliminaatiodieetin aikana oireet eivät helpota, suositellaan eläinlääkärin tarkastusta. Eläimellä voi olla hoitoa vaativa infektio, joka ylläpitää kutinaa. Jos näin ei ole, yleensä suositellaan kokeilemaan vielä toisen tyyppisen ruoan kanssa uutta eliminaatiodieettiä.
Uuteen kokeiluun valitaan ruoka, joka sisältää eri ruoka-aineet kuin ensimmäinen. Jos ensimmäisenä on kokeiltu teollista ruokaa, voisi uudessa kokeilussa antaa kotiruokaa (ei sisällä säilöntä- ja lisäaineita). Mikäli oireet eivät senkään myötä häviä, on ruoka-aineallergia epätodennäköinen tai eläimellä voi olla ruoka-aineallergian lisäksi muita allergioita (atopiaa).
Ruoka-ainekokeilut
Ruoka-ainekokeilussa jatketaan edelleen eliminaatiodieetistä tutulla ruokavaliolla, jonka lisänä annetaan kokeiluun valittuja ruoka-aineita yhtä kerrallaan 7–10 pv ajan. Koirien kohdalla uutta ruoka-ainetta voi antaa sekoitettuna eliminaatiodieettiin. Kissojen suhteen on parempi tarjota eri ruoat omista astioistaan. Ensimmäisinä päivinä annetaan uutta ruokaa pieni määrä.
Jos oireita ei ilmene, voidaan uuden ruoka-aineen määrää lisätä vähitellen. Lopulta ruoka-aine voi korvata n. 1/4–1/3 ateriasta. Jos oireita ei ilmene 10 pv kuluessa, ei eläin ole tälle ruoka-aineelle allerginen. Tämä ruoka-aine jätetään pois ruokavaliosta ja siirrytään seuraavaan.
Jos oireita missään vaiheessa ilmenee, ne kirjataan ylös ja tämän ruoka-aineen antaminen keskeytetään. Tämän jälkeen eläin saa taas pelkkää eliminaatiodieettiruokaa, kunnes oireet häviävät. Kun eläin on ollut muutaman päivän oireeton, voidaan siirtyä seuraavaan ruoka-aineeseen. Jos oireet taas eivät helpota muutamassa päivässä, ota yhteys eläinlääkäriin.
Huomioitavaa:
Eliminaatiodieetti on valitettavasti sitovaa ja aikaa vievää puuhaa. Jos ja kun siihen ryhdytään, tulee ohjeita noudattaa kirjaimellisesti. ”Sinne päin” -asenteella ei saada aikaan luotettavaa diagnoosia eikä siten yleensä päästä myöskään eroon lemmikkiä vaivaavista oireista. Olisi hyvä, että ruokintavastuu annettaisiin dieetin ajaksi yhdelle perheenjäsenelle, jottei lipsahduksia ja väärinkäsityksiä tapahtuisi. Yksikin leivän pala eliminaatiodieetin aikana mitätöi siihenastisen työn ja eliminaatiodieetti on aloitettava alusta. Tämän vuoksi eliminaatiodieetin suorittaminen etenkin ruoalle persoilla koirilla voi tuntua mahdottomalta. On hyvä kuitenkin muistaa, että eliminaatiodieetti tehdään vain kerran ja sen tehtävä on helpottaa eläimen koko loppuelämää. Alla muutamia vinkkejä:
Jos perheessä on lapsia, kannattaa eläin sulkea lasten ruokailujen ajaksi eri huoneeseen, ettei se pääse syömään lattialle putoavaa ruokaa.
Eliminaatiodieetti ja sen tiukkuus on hyvä selittää myös kotona vierailijoille. Jos vierailijoilla tai perheenjäsenillä on pakottava tarve saada antaa lemmikille makupaloja, on hyvä olla valmiina esimerkiksi eteisessä purkillinen eliminaatiodieettiruokaa vieraiden annettavaksi.
Jos eliminaatiodieettiruoaksi on valittu esimerkiksi peura-peruna, voi lemmikille myös antaa (pelkästään) peurasta tai perunasta tehtyjä makupaloja. Näitä voi kysellä lemmikkiliikkeistä tai tehdä esim. itse peuranjauhelihasta pyöritettyjä palleroita pakastimeen valmiiksi.
Koiraa tulee eliminaatiodieetin ajan lenkittää vain hihnassa, jottei se pääse syömään ulkona mitään dieettiin kuulumatonta. Hankalissa tapauksissa voidaan lenkin ajaksi laittaa myös syömisen estävä kuonokoppa.
Kissat tulee pitää eliminaatiodieetin ajan sisätiloissa tai lenkittää valvottuna valjaissa.
Kissat ovat usein valikoivia ruoan suhteen. Kissaa ei pidä paastottaa, jotta sen saisi syömään allergiaruokaa, sillä syömättömille kissoille kehittyy helposti hengen vaarallinen rasvamaksa. Kissojen kanssa maltti on valttia ja joillain kissoilla voi mennä parikin viikkoa ennen kuin ne suostuvat edes maistamaan uutta ruokaa. Tämän jälkeen uusi ruoka saattaa yllättäen kelvata oikein hyvin. Uusi ruoka tulee laittaa eri astiaan, hieman eri paikkaan kuin vanha ruoka. Ruokia ei pidä sekoittaa keskenään. Vanhaa ruokaa tulee tarjota rinnalla kunnes kissa selvästi syö uuttakin ruokaa.